Kuvapäiväkirja Kainuusta
#20 – Kuntien ja koko maan päättäviin elimiin on saatava ihmisiä, jotka ovat hyviä eettisiltä arvoiltaan. Tällaisten ihmisten tekemät päätökset voivat kansantalouden silmissä olla tyhmiä, mutta ne on tehtävä. Näiden eettisten johtajien tehtävänä on tuottaa oikeamielisyyttä päätöksentekoon ja asettaa raameja, joiden mukaan nykyiset talousvaltiaat rahavirtoja ohjaavat. Tämän päivän valtaapitävien sielut ovat kylmiä. Ai eivät ole? […]
Yleensä nähdessäni lintuja näin kylmillä, harmittelen niiden sijaa luonnon armoilla. Tänään oli kylmä, mutta jokin oli toisin. Kaartelevan lintuparven näkeminen poikkeuksellisesti lämmitti. Ajattelin että nuo ovat vapaita ihmisen aiheuttamasta, luonnottomasta tilasta. Ei häkkejä tai letkuja lihassa, ei pakkosyöttöä, omissa jätteissä uimista, eikä poikasten riistämistä. Ne olivat vapaita toteuttamaan selviytymiskeinoja, joilla lajit on kymmeniä tuhansia vuosia […]
Kuulen linnun laulavan puoli neljältä. Päivä on pidentynyt paljolla siitä, kun viimeksi sitä mietin. Se on hyvä. Kahvikin voisi olla hyvä. Keitän kahvit.
”Kunnon ihminen muistaa karjansa tarpeet, jumalaton ei sääliä tunne (Sananl. 12:10)” Kerran karhu nuuski minua telttakankaan läpi. Silloin pelotti. Halusin uskoa Jumalaan ja rukoilin. Kiitos, tässä ollaan. Mutta jokaisen tietoisuuteen tulevan sydämettömyyden myötä halu uskoa muuttuu vihaksi. Kun kesken sirkusesityksen kadulle paennuttua elefanttia ammutaan pienikaliiperisilla aseilla 86 kertaa ja sen kaatuessa kaikuu jostain ”Fucking asshole!” […]
#15 – Rekka on pysähtynyt liikennevaloihin ja sen kuljettaja nauraa puhelimeen. Valon vaihtuessa yhdistelmävaunu nytkähtää liikkeelle. Räppänässä kasvoja joita kukaan ei huomaa. Pelosta kiihtyneiden hengitysten höyry häviää pakokaasuun.
#14 – ”Suomi pelastuu kun yhä useampi jättää varman eilisen ja synnyttää jotain uutta. Tarvitsemme sielunpaloa, joka tekee arvoa yli 80 tuntia viikossa itselle, jotta ei tarvitsisi tehdä 37,5 tuntia jollekin toiselle.” – Ville Tolvanen