#482 – Niittäjä vaaramaan lakisuolla

”Uudistilan itäpuolella kolmen jousenampuman päässä 110 askelta pitkä ja 30-40 askelta leveä suoala, jonka tuotto 4 vetokuormaa”. Näin saatettiin kuvailla uudistilan niittymaita kruunun asiakirjoissa 1800-luvulla. Tällaisilta luonnonniityiltä kerättiin kaikki karjan talvirehu, siellä työllä ja tuskalla muokatut pellot käytettiin tarkoin leipäviljan viljelyyn. Varsinkin vaarojen asuttajille luonnonniityt saattoivat olla pieninä palasina ja etäällä toisistaan ja osa heinävarannosta […]

#481 – Sammakko lähteessä

Tästä lähteestä on joskus kannettu talon kaikki käyttövesi; niin parin lehmän ja hevosen navettaan, kuin keittiöön ja saunaan. ”Kulho” oli kivetty ja sen päälle tehty puinen kansi. Nyt lähde on ollut käyttämättömänä yli kolmekymmentä vuotta. Kivimuuri vuotaa ja lähteen pinta on laskenut. Kauhoamaton vesi kasvaa sammalta, mutta yllättävän vähän. Lähteen pohja siitä kohtaa, johon vesi […]

#480 – Ruunamäki

Vuonna 1801 Sotkamon rippikirjoihin merkitään uusi tila, Ruunamäki. Sen asuttaja tulee muutaman kilometrin päästä talosta, jossa vanhempi veli perii isännyyden. Todennäköistä on että Ruunamäki oli jo jonkinasteisessa käytössä ennen kiinteää asutusta. Olisiko se ollut metsälaidunmaata jonne nimenomaan ruunat laskettiin kesäisin, sillä onhan vieläkin yleisenä tapana että ruunia laidunnetaan omissa laumoissaan. Alueena tämä vanha asuinpaikka on […]

#477 – Taivas Aholan yllä

”Kainuun vaara-asutuksella on pitkä historia. Alkujaan Kainuuseen muuttaneet ihmiset pyrkivät jäämään vesistöjen varsille. Vesistöt tarjosivat mahdollisuuden kalastukseen ja vaivattomampaan liikkumiseen. Vaaroille siirryttiin myöhemmin viljelyn myötä, sillä vaaroilla vilja oli paremmassa turvassa kylmyydeltä. Vaara-asutus toi myös turvaa entisaikoina liikkuneilta rosvojoukoilta. Vaaran päältä pystyi havaitsemaan tuleen sytytetyt talot jo kaukaa ja saatiin mahdollisuus paeta ajoissa.” Teksti lainattu: […]