Herättyäni huomasin tämmöisen kaverin olleen tyynyllä. Ujutin sen kahvimukiin ja kannoin ulos kivijalan viereen.
Tyrnimuroja, banaania, pähkinöitä, härkäpapuja ja satunaisia siemeniä kauramaidolla. Pihalla näkyi uusia lintuja, yritin selvittää, järripeippo ja jokin haukka.
”Kottaraiskannat eivät todennäköisesti enää koskaan palaa entiselleen, koska peltoja ei tulla käyttämään entisellä tavalla. Kannan kokoa voi yrittää pitää ennallaan tai kasvattaa tarjoamalla riittävästi pesimäpaikkoja. Ennen vanhaan kottaraiset löysivät sopivien ruokailumaiden ympäristöstä helpommin pesäpaikkoja kuin nykyään. Silloin joka poika värkkäsi koulun puukäsitöissä kottaraispöntön.
Kottaraisilla on taipumusta pesiä yhdyskunnissa, joten samaan pihapiiriin voi huoletta asettaa kymmenenkin pönttöä, mielellään kuitenkin eri puihin. Kottaraisen pönttöjä kelpuuttavat pesimiseen myös käenpiiat, varpuset ja tervapääskyt. Joskus kottarainen ehtii pesiä ennen tervapääskyn asettumista samaan pönttöön. Pönttö kannattaa sijoittaa kohtuullisen lähelle aukeaa. Jos lähistöllä on peltoja, niittyjä, puistoja tai suuria nurmikoita, on todennäköisyys kottaraisasukkaalle varsin hyvä.”
Lähde: Birdlife.fi: Kottarainen