”Hopeanuolilla ja sen ystävillä on jotain, minkä me menetimme kauan sitten. Niillä on rohkeutta. Oikeuden takia ne uskaltavat vaarantaa oman henkensä.”

Hopeanuoli on hienoa tarina. Se kertoo koirista, jotka antavat elämänsä taistelussa pahuutta vastaan. Kohtaukset on aikuisiälläkin voimakkaita. Oikeaksi koettu tavoite voittaa yksittäiset pelot ja henkilökohtaiset halut.

Jotain samankaltaista on tapahtunut Pariisissa. Ei tietenkään mitään Hopeanuoleen verrattavaa jaloutta. Hyökkäys kuitenkin kertoo, että vielä on olemassa aatteita, joiden puolesta ollaan valmiita heittäytymään epävarmaan huomiseen. Kumpa sellainen palo syttyisi eläin- ja luonnonsuojelutyössä.

Esimerkiksi Afrikkaan, jossa tilastojen mukaan salakaadetaan kolme elefanttia (ja sarvikuonot päälle) joka tunti, joka päivä! Eli huomennakin lounasaikaan mennessä näitä suurnisäkkäitä on kuollut samanverran, kuin Charlie Hebdon kertaluontoisessa tapahtumassa. Sen tiedon valossa Pariisin tapahtumat tuntuvat hieman liioitetulta. Sananvapaus? Miten olisi reviiri, ravinteikkaat maat ja mahdollisuus toteuttaa telostaan.

Hopeanuoli, missä olet? Sinua tarvitaan täällä, sillä Akakabuto on palannut eläimille tuskaa tuottavan voitontavoittelun muodossa. Ei ihmisten välisten erimielisyyksien parissa.